Inflaatio Euroopassa 2021–2025
Vuodesta 2021 vuoteen 2025 kuluttajahinnat nousivat EU:ssa yhteensä 25,7 %. Vuoden 2020 käteisellä 1 000 eurolla saa nyt saman kuin silloin noin summalla 795 €. Nousu oli kuitenkin hyvin epätasainen: 17,4 % (Suomi) – 53,6 % (Unkari).
Viiden vuoden hinnannousu maittain
Suurimmat nousut: Unkari (53,6 %), Viro (47,9 %) ja Romania (44,5 %). Pienimmät: Suomi (17,4 %), Tanska (17,9 %) ja Ranska (18,0 %). Maassa, jossa nousu oli suurin (Unkari), vuoden 2020 käteisellä 1 000 eurolla saa nyt vain saman kuin silloin noin summalla 651 €.
Suomi: hinnat nousivat 17,4 %, sija 27 maasta 27 suurimmasta noususta laskien; vuoden 2020 käteinen 1 000 € on nyt noin 852 € arvoinen.
Näytä tiedot taulukkona
| Maa | 2021–2025 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Vuoden 2020 1 000 € on arvoltaan |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Unkari | 53,6 % | 5,2 % | 15,3 % | 17,0 % | 3,7 % | 4,4 % | 651 € |
| Viro | 47,9 % | 4,5 % | 19,4 % | 9,1 % | 3,7 % | 4,8 % | 676 € |
| Romania | 44,5 % | 4,1 % | 12,0 % | 9,7 % | 5,8 % | 6,8 % | 692 € |
| Puola | 41,5 % | 5,2 % | 13,2 % | 10,9 % | 3,7 % | 3,3 % | 707 € |
| Liettua | 41,0 % | 4,6 % | 18,9 % | 8,7 % | 0,9 % | 3,4 % | 709 € |
| Tšekki | 39,5 % | 3,3 % | 14,8 % | 12,0 % | 2,7 % | 2,3 % | 717 € |
| Latvia | 38,8 % | 3,2 % | 17,2 % | 9,1 % | 1,3 % | 3,8 % | 721 € |
| Slovakia | 37,6 % | 2,8 % | 12,1 % | 11,0 % | 3,2 % | 4,2 % | 727 € |
| Bulgaria | 34,0 % | 2,8 % | 13,0 % | 8,6 % | 2,6 % | 3,5 % | 746 € |
| Kroatia | 33,8 % | 2,7 % | 10,7 % | 8,4 % | 4,0 % | 4,4 % | 747 € |
| Itävalta | 28,2 % | 2,8 % | 8,6 % | 7,7 % | 2,9 % | 3,6 % | 780 € |
| Alankomaat | 26,9 % | 2,8 % | 11,6 % | 4,1 % | 3,2 % | 3,0 % | 788 € |
| EU:n keskiarvo | 25,7 % | 2,9 % | 9,2 % | 6,4 % | 2,6 % | 2,5 % | 795 € |
| Belgia | 25,1 % | 3,2 % | 10,3 % | 2,3 % | 4,3 % | 3,0 % | 799 € |
| Slovenia | 25,0 % | 2,0 % | 9,3 % | 7,2 % | 2,0 % | 2,5 % | 800 € |
| Saksa | 24,7 % | 3,2 % | 8,7 % | 6,0 % | 2,5 % | 2,3 % | 802 € |
| Ruotsi | 23,0 % | 2,7 % | 8,1 % | 5,9 % | 2,0 % | 2,6 % | 813 € |
| Espanja | 21,9 % | 3,0 % | 8,3 % | 3,4 % | 2,9 % | 2,7 % | 820 € |
| Kreikka | 21,4 % | 0,6 % | 9,3 % | 4,2 % | 3,0 % | 2,9 % | 823 € |
| Luxemburg | 20,8 % | 3,5 % | 8,2 % | 2,9 % | 2,3 % | 2,5 % | 828 € |
| Italia | 20,6 % | 1,9 % | 8,7 % | 5,9 % | 1,1 % | 1,7 % | 829 € |
| Portugali | 20,5 % | 0,9 % | 8,1 % | 5,3 % | 2,7 % | 2,2 % | 830 € |
| Irlanti | 20,4 % | 2,4 % | 8,1 % | 5,2 % | 1,3 % | 2,1 % | 830 € |
| Kypros | 18,5 % | 2,3 % | 8,1 % | 3,9 % | 2,3 % | 0,8 % | 844 € |
| Malta | 18,3 % | 0,7 % | 6,1 % | 5,6 % | 2,4 % | 2,4 % | 845 € |
| Ranska | 18,0 % | 2,1 % | 5,9 % | 5,7 % | 2,3 % | 0,9 % | 848 € |
| Tanska | 17,9 % | 1,9 % | 8,5 % | 3,4 % | 1,3 % | 1,8 % | 848 € |
| Suomi | 17,4 % | 2,1 % | 7,2 % | 4,3 % | 1,0 % | 1,8 % | 852 € |
2022, huippuvuosi
Hinnat nousivat nopeimmin vuonna 2022: EU:ssa keskimäärin 9,2 % ja enimmillään 19,4 % (Viro). Nousua johtivat energia ja ruoka, jotka painavat Keski- ja Itä-Euroopan kotitalouksien budjeteissa enemmän; se on yksi syy siihen, että nämä maat kärsivät noin kaksi kertaa enemmän kuin EU:n länsiosa.
2025: rauhallisempaa, mutta ei kaikkialla
Vuonna 2025 EU:n keskiarvo oli taas 2,5 %. Korkein inflaatio: Romania (6,8 %); matalin: Kypros (0,8 %).
Näytä tiedot taulukkona
| Maa | Inflaatio 2025 |
|---|---|
| Romania | 6,8 % |
| Viro | 4,8 % |
| Kroatia | 4,4 % |
| Unkari | 4,4 % |
| Slovakia | 4,2 % |
| Latvia | 3,8 % |
| Itävalta | 3,6 % |
| Bulgaria | 3,5 % |
| Liettua | 3,4 % |
| Puola | 3,3 % |
| Belgia | 3,0 % |
| Alankomaat | 3,0 % |
| Kreikka | 2,9 % |
| Espanja | 2,7 % |
| Ruotsi | 2,6 % |
| Luxemburg | 2,5 % |
| Slovenia | 2,5 % |
| EU:n keskiarvo | 2,5 % |
| Malta | 2,4 % |
| Tšekki | 2,3 % |
| Saksa | 2,3 % |
| Portugali | 2,2 % |
| Irlanti | 2,1 % |
| Tanska | 1,8 % |
| Suomi | 1,8 % |
| Italia | 1,7 % |
| Ranska | 0,9 % |
| Kypros | 0,8 % |
Mitä se tarkoittaa
Inflaatio toimii korkoa korolle: viisi vuosilukua kerrotaan keskenään, niitä ei vain lasketa yhteen. Monissa korkean inflaation maissa myös palkat nousivat nopeimmin, joten se, köyhtyivätkö ihmiset, vaihtelee maittain. Eniten menetti käteinen raha ja raha vähäkorkoisilla tileillä.
Katso, mitä palkallasi saa ja miten se on muuttunut vuosien aikana:
OstovoimaPalkkahistoriaKoronkorkoJaa kirjoitus
Lähteet ja menetelmä
- Eurostat, YKHI – vuosimuutoksen keskiarvo (prc_hicp_aind), 2021–2025, päivitetty 2026-02-06.
- Koko jakson nousu kertoo vuosimuutokset keskenään: (1 + muutos 2021) × … × (1 + muutos 2025) − 1. 1 000 euron arvo on 1 000 jaettuna tällä kokonaiskertoimella.
- Vain EU-maat: tässä käytetty Eurostatin YKHI-sarja kattaa 27 jäsenvaltiota ja EU:n keskiarvon.